Batman Begins (2005)
Kirjoitettu 17.7.2019 klo.18:44
Kun Warner Bros. päätti palata Batman-elokuviensa pariin kahdeksan vuoden hiljaiselon jälkeen, aika oli kypsä elokuvasarjan uudistamiselle. Tehtävä lankesi vuonna 2003 tuolloin tuntemattomalle ohjaajalle Christopher Nolanille, joka oli ohjannut elokuvat Memento (2000) ja Insomnia (2002). Valinta osoittautui tuotteliaaksi. sillä Nolanin käsissä syntyi kokonainen Batman-elokuvien trilogia, joka osoitti, että supersankarielokuvia voidaan tehdä myös varttuneemmalle yleisölle. Nolanin painopiste oli realismissa ja inhimillisyydessä. Tarkoitus oli kertoa tarina, jota ei ollut kerrottu aikaisemmin. Nolan halusi kertoa tarinan siitä, miten Batmanistä tuli kaikkien tuntema legenda niin, että hahmon voisi sijoittaa luonnollisesti tähän päivään. Kaukana olivat Tim Burtonin goottifantasiat ja Joel Schumacherin elokuvien MTV-henkiset, neonvaloilla ja camp-huumorilla höystytetyt maailmat.
Takaisin alkulähteelle
Kuten aiemmin on tullut esille, Batman Begins kertoo Bruce Waynen matkasta Gothamin kuuluisaksi Yön ritariksi. Bruce Waynen matka Batmaniksi on pyritty kuvaamaan mahdollisimman realistisesti. Elokuvassa leikitellään paljon hahmon psykologialla ja sillä, miten häntä riivaavat traumat ajavat hänet toimimaan ihanteidensa puolesta. Matka lainsuojattomaksi ei ole ruusuinen, vaan elokuvassa käsitellään oikeudenmukaisuuteen liittyviä ristiriitoja, oikeaa ja väärää sekä omankädenoikeuden problematiikkaa. Onko kosto ikinä oikeutettua? Mitä oikeudenmukaisuus tarkoittaa kenellekin? Tällaisten kysymysten parissa Christian Balen esittämä Bruce Wayne joutuu painimaan. Miehen roolisuorituksesta tekee hyvän se, että elokuvassa näkee, miten naiivi miljonäärinuorukainen muuttuu kostonhimoisesta miehestä oikeuden perikuvaksi, etsiessään elämänsä tarkoitusta.
Myös Gothamin kaupunki tuntuu ajattomalta ja voisi aivan hyvin olla olemassa tänä päivänä. Lisää realismia tuovat aidolta tuntuvat lavasteet ja kuvauspaikat. Lisäksi Batmanin kaikki varusteet asua ja apuvälineitä myöten on selitetty viimeisintä yksityiskohtaa myöten. Brucen ryhtyminen Batmaniksi tapahtuu yrityksen ja erehdyksen kautta. Tässä häntä avustaa loistava näyttelijäkaarti, muun muassa hovimestari Alfred Pennyworth (Michael Caine, Wayne-yhtiöiden tutkija Lucius Fox (Morgan Freeman, komisario Gordon (Gary Oldman ja lapsuuden ystävä Rachel Dawes (Katie Holmes). Caine ja Freeman tuovat vanhojen herrasmiesten karismallaan oivan lisämausteen Balen esittämän nuoren Brucen rinnalle. Myös Oldman, joka esittää usein pahiksia, välittää Gordonillaan kaikesta korruptiosta sisuuntuneen poliisin kuvaa, joka pyrkii epätoivoisesti toimimaan oikein toimenkuvassaan. Holmesin esittämä Rachel tuotiin ilmeisesti elokuvaan romanttisen ihastuksen kohteeksi, mutta hän jää hieman etäiseksi muihin hahmoihin nähden.
Elokuvan tunnelma ja tarina lainaavat paljon aineksia Batman-tarinoista, kuten Batman: Year One, Batman: The Man Who Falls ja Batman: The Long Halloween. Tästä huolimatta David S. Goyerin laatima käsikirjoitus saa elokuvan tuntumaan itsenäiseltä teokseltaan ja sarjakuvasta tuotu materiaali tukee hyvin vallitsevaa tarinaa. Tällaisia aineksia ovat muun muassa Gothamin viranomaisten korruptio, asukkaiden huono-osaisuus ja järjestäytyneen rikollisuuden ylivalta. Koska kaupungin viranomaisista ei ole täysin kitkemään rikoksia, täytyy Brucen astua esiin. Elokuvassa onkin nerokkaalla tavalla esitetty, miten hahmon muuttaa oman pelkonsa parhaimmaksi aseekseen rikostenvastaisessa sodankäynnissään. Batmanin identiteetti on symboli, jota Wayne hyödyntää saadakseen rikolliset kauhun valtaan. Ihmiset kun tunnetusti tuntuvat pelkäävät yliluonnollisiksi kokemiaan asioita, joita eivät kykene selittämään. Kauhua kylvävän persoonan kehittäminen on siis kaikinpuolin järkevää, mikäli haluaa lähettää viestin pahantekijöille, koska siloposkinen miljonääri siihen tuskin pystyisi.
Pelko pois, Batman alkaa nyt
Kaiken kaikkiaan Batman Begins on loistava syntytarina ja ensimmäinen osa hienosta Nolanin Yön ritari-trilogiasta. Elokuva on ehdottomasti katsastamisen arvoinen, mikäli haluaa katsoa vakavasti otettavamman edesottamuksen Batmanin elämästä. Uusi tarina ja lähestymistapa saavat uskomaan, että kuka tahansa voisi olla Batman. Entiset elokuvat eivät ole myöskään samalla tavalla painolastina, koska kyse on kahdesta eri elokuvauniversumista. Tämä antaa samalla liikkumatilaa tarinankerronnalle. Batman Begins-elokuvassa on monia hienoja mainitsemisen arvoisia asioita, kuten näyttelijäkaarti, tarina ja Hans Zimmerin sekä James Newton Howardin loistavat sävellykset, joita kuunnellessaan voi tuntea itsensäkin sankariksi.
Koska mikään elokuva ei ole aivan täydellinen, myös Batman Beginsistä täytyy nostaa esiin muutamia puutteita. Loppujen lopuksi esille nostamat puutteetkin tuntuvat niin mitättömiltä, etteivät ne heikennä katseluelämystä. Ensimmäinen asia liittyy elokuvan tiukkaan realismiin. Realismi katoaa osaltaan joidenkin pahisten, kuten Linnunpelättimen (Cillian Murphy) kohdalla. Hänen aseellinen hallusinogeeninsa, joka aiheuttaa ihmisissä pelkoreaktioita on tuskin kehitettävissä, mutta välttämätön paha elokuvan juonen kannalta. Toinen asia liittyy toimintakohtauksiin, jotka ovat välillä loisteliaita ja näyttäviä, mutta toisinaan huonosti leikattuja. Asioita tapahtuu välillä tiuhaan tahtiin, jolloin esimerkiksi taistelukohtauksista ei tahdo saada selvää. Nolanin ansiot ovat kuitenkin tarinankerronnassa eikä nytkään ole tarkoitus rehennellä mahtipontisella toiminnalla. Viimeinen asia liittyy itse päähenkilöön, Batmaniin. Vaikka Bale on loistava Bruce Wayne, ei hän yllä aivan samalle tasolle Batmanin roolissa kuin esimerkiksi Michael Keaton, jonka Batman oli synkkä ja salaperäinen. Balen Batman liikkuu kuin Batman, mutta ei tunnu Batmaniltä. Asiaa ei auta myöskään toisinaan koomiselta kuulostava möreä ääni. Tähän asiaan suhtautumisessa auttaa kuitenkin se, jos ajattelee, ettei elokuvassa ole sen kummemmin kyse Batmanistä, vaan Bruce Waynen kasvutarinasta. Tuolloin sellaisiin asioihin, kuten Batmanin koomiseen ääneen, ei välttämättä kiinnitä sen kummemmin huomiota.
Batman Begins